perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kreikan Zakinthos!

Kotiuduttiin keskiviikkona Kreikan Zakinthoksesta, ja tässä pieni kooste siitä.
Argassi oli kylänä todella kiva ja kaunis, paljon kauppoja ja ravintoloita aivan lähekkäin. Kaikki meren rannalla. 



Hotellissa oli paljon kasveja, ruukut oli aseteltu hienosti eri tasoille. Kasvit olivat samoja mitä meiltä suomesta löytyy viherkasveina kukkakaupoista.


Bougainvillea oli hyvin yleinen kasvi mitä löytyi monista paikoista ihan luonnonvaraisena. Olosuhteet tuolla ovat aivan täydelliset tuolle kasville.
Itsekkin yritin vuosi sitten kasvattaa bougainvilleaa talven yli,mutta se vaatii viileän talvehtimispaikan.
Ihanan vehreä paikka kaikenkaikkiaan!


Kävimme pääkaupunki Zantessa yhtenä päivänä. Kaunis paikka, paljon putiikkeja.
Hintataso oli kylläkin vähän kalliimpi kuin Argassissa.
Merkkiliikkeitä löytyi paljon enemmän.

Meitä vastaan tuli tällainen ihana enkelipatsas, oli pakko ottaa kuva.
Kreikan kieli ja aakkoset ei ole vielä niin hyvin hallussa että osaisin sanoa mikä tämän patsaan tarkoitus on.

Rakennukset oli ihanan värikkäitä. Saarella oli ollut 1950-luvulla suuri maanjäristys ja sen jälkeen kaikki talot rakennettiin betonista.


Merivesi oli lämmintä, mutta hyvin virkistävää. Lämpötila paikassa oli 30-35 asteen välillä.
Yhtenä päivänä oli ukkosmyrsky ja satoi vettä, se raikasti mukavasti painostavaa ilmaa.
 

Kun tutustuimme alueeseen, löysimme pienen kujan missä asui kissalauma. Eräs naispuolinen turisti toi kissanruokaa ja vettä ja kissoista näki että niillä ei ollut nälänhätää. Kuivanappuloita ja vesipurkkeja oli muutamia siellä täällä. Kissat oli tottunut ihmisiin ja pari jopa tuli puskemaan käsiin ja jalkoihin.
 

Löysimme pienen tien mikä meni ylös jyrkänteelle ja päätimme käydä katsomassa mitä sieltä löytyy.
Oliivipuita oli paljon ja kallioseinämiä erilaisine kasveineen.
Alhaalta ylös oli n.1,5km matkaa ja näkymä oli kyllä pienen hikoilun arvoinen.
Näimme paikanpäältä pari taloa jotka olivat ylempänä maastossa, varmaan paikallisten koteja.
Kasvillisuus oli osittain aika keltaista helteiden takia.
Eräs suomalaisturistipariskunta kertoi nähneensä jeeppisafarilla maastopalon edellisellä viikolla ja sen aiheuttamat tuhot. Joten pienet sadekuurot tekevät ihan hyvää tälle saarelle.


Kävimme päivän mittaisella retkellä Keri Kaikin sinisillä luolilla. Satama oli Agios sostiksen saaren vieressä ja sieltä spottasimme ensimmäisen valekarettikilpikonnan. Vesi oli todella kirkasta ja ison kilpikonnan näki todella hyvin. Se tuli muutamia kertoja haukkaamaan happea ja kuvan näette siitä alempana. Alue missä kävimme veneellä on valekarettikilpikonnien suojelualuetta.

Pimeän aikaan alueelle ei saa mennä koska ylimääräiset valot häiritsevät niiden suuntavaistoa. Pienet vauvakilpikonnat saattavat lähteä suunnistamaan väärään suuntaan ja niin kuolla kuivuuteen. Kilpikonnien poikasista yksi sadasta selviää hengissä aikuisikään. Kilpikonnat menevät myös pesimään sille saarelle missä ovat syntyneet.


Löysimme pienen "maatilan" missä oli vuohia, lehmiä,lampaita ja kanoja kettingeillä oliivipuihin sidottuna.
 
  
Sillan rauniot. Suosittu valokuvauskohde.


Agios Sostis. Saareen menee ihana pitkä silta. Pääsymaksu saarelle oli 5e ja siihen sisältyi drinkki. Paikka on suosittu hääjuhla paikka.


Tässä tämä ihana kilpikonna!
 

 

Joku oli tehnyt hienon taideteoksen rannalle!
 

Monissa ravintoloissa ruokailun jälkeen sai vesimelooneja, jonkun pienen leivoksen tai illalla pienen snapsin kaupan päälle laskun yhteydessä.
 
Paikka oli todella kaunis ja ihmiset oli todella mukavia! Päätimme että käymme tuolla joskus uudestaan!

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ideana Akvaario


Innostuin taas toisen ihmisen innostuksesta ja mielenkiinnosta akvaarion perustamiseen liittyen.
Olen sellainen ihmispersoona joka vaistoaa hyvinkin helposti ihmisten negatiiviset tunteet ja epäaitouden. Iloisuus, positiivisuus, uusista asioista innostuvat ihmiset ovat minun mieleeni.

Tässä siis tulos mielenkiinnon tarttumisesta.

Tein tällaisen pienen koosteen itselleni ja teille. Paljon asioita mitä pitää ottaa huomioon.
Minulla on itselläni joskus ollut pieni akvaario missä oli taistelukala,monni ja neontetra. Joten pikkumaailman perustaminen kiehtoo vieläkin!

Akvaarion perustaminen:




Mitä akvaarion perustamiseen tarvitaan?:
AKVAARIO:
Oletetaan että akvaario on 120l. Akvaario kannattaa täyttää ensin vedellä pesuhuoneessa ja testata että tiivisteet/silikoni pitää vettä, varsinkin jos ostat akvaarion käytettynä. Silikonien kunto kannattaa tarkistaa ja uusia tarpeen tullen ennen kalojen ja kasvien lisäämistä. Akvaario kannattaa sijoittaa tukevan jalustan päälle. yli 100 litraiset akvaariot tarvitsevat oikean akvaariojalustan. Pienemmät voi laittaa tukevan lipaston päälle.
Älä koskaan osta naarmuuntunutta akvaariota. Pienikin naarmu voi aiheuttaa lasiin jännitystä, joka akvaarion siirron yhteydessä pahenee. Vesivahingot voivat olla mittavat.
akvaarion ja pöydän väliin on hyvä laittaa vaahtomuovia tai solumuovilevy ettei pöydän tai lattian epätasaus tee halkeamia akvaarioon.


SUODATIN ESIMERKKEJÄ:
AquaEl Unifilter 500
Unifilter sisäsuodattimet
500:
Soveltuu 100-200 l akvaarioihin (valmistajan suositus)
Kiertoteho 500 l/h
Virrankulutus 5 W
Takuu 2 vuotta
28,90e


Hagen Fluval U-Series -sisäsuodatin U 3
U3 suodatin sopii 90-150 litraisille akvaarioille
virtausteho 600l/h
teho 6W
Kolmivaiheinen suodatus: Uusi Fluval-sisäsuodatin sopii sekä merivesiakvaarioihin, makeaan veteen että terraarioihin. Vaahtomuovi vaiheessa 1 poistaa suuret roskat. Polyesteri-/aktiivihiilisuodatin vaiheessa 2 pyydystää pienet likahiukkaset ja puhdistaa vettä kaikista epäpuhtauksista. BIOMAX vaiheessa 3 tarjoaa optimaalista, biologista suodatustehoa.  37,99e

Suodattimet kannattaa puhdistaa vasta siinä vaiheessa kun veden virtausnopeus on pienentynyt ja suodatin on selkeästi tukossa. Ensimmäisessä suodatin esimerkissä on sisällä muovisienet mitkä vain pestään vedellä ja puristellaan. Toisessa on vaahtomuovi, aktiivihiililtä ja biomaxia. Suodattimessa on bakteerikanta, joten sen liiallinen peseminen voi järkyttää veden normaaliflooraa.

Suodatin on hyvä kiinnittää akvaarion seinämiin ja asettaa se kokonaan veden alle.
Suodattimessa elää Nitrobacter-bakteerien kasvusto, joka hajoittaa nitriitin nitraatiksi. Nitrosomanas-bakteerit muuttavat virtsan ammoniumin nitriitiksi (myrkyllistä) ja Nitrobacter-bakteerit nitriitin vaarattomaksi nitraatiksi (NO3). Nitrobacter-bakteereja on myös pohjahiekassa. Jos tuhoat ne, on akvaarion uudelleen perustaminen vaikeaa, sillä mukana tulleet kalat ylikansoittavat akvaarion, jossa ei ole tarpeellista biologista tasapainoa.

VEDEN LÄMMITIN ESIMERKKI:
EHEIM lämmitin 100 W 3614
Erikoislasista (Schott DURAN -laboratoriolasi) valmistettu säädettävä sauvalämmitin, jossa on automaattinen turvakatkaisija. Voidaan upottaa kokonaan veden alle. Johdon pituus n. 1,7 m. Lämmittimessä palaa merkkivalo, kun lämmitin on päällä.

Tekniset tiedot:
  • akvaarion koko 100-150 litraa
  • teho 100 W
  • halkaisija paksuimmalta kohdalta n. 3,6 cm, lasisen lämmitinosan halkaisija n. 2,5 cm
  • pituus n. 31 cm
  • lämmitysalue 18-34 °C, tarkkuus +/- 0,5 °C
22,95e

Veden lämmitin on hyvä laittaa kokonaan veden alle imukupilla seinustaan tai puoliksi veden pinnan yläpuolelle. Ohjeita kannattaa noudattaa.
Lämpötilaa on hyvä seurata lämpömittarilla joka päivä!

LAMPPU:
Valaisimen tulee yltää akvaarion päästä päähän. Suositus on 0,25-0,5 wattia loistelamppuvaloa vesilitraa kohti eli 120 litraiseen akvaarioon 30W. Älä koskaan osta kasveille tarkoitettua loistinputkea, ellet aio kasvattaa levää, parempi vaihtoehto on lämminsävy loisteputki, esim. lämmin de luxe. Valaisimeen voi asentaa ajastimen, niin että se menee kiinni tiettyyn aikaan illasta ja syttyy tiettyyn aikaan aamusta.

Mitä tarkoittaa veden kovuus ja miten se huomioidaan akvaarion perustamisessa?
Veden kovuuden voi tarkistaa kunnan tai kaupungin vesilaitoksen nettisivuilta. Meidän veden kovuus on pehmeä, joten meidän täytyy ottaa se huomioon kasveja ja kaloja valitessa.
Karbonaattikovuus(kh) testejä voi ottaa itse, liuskoja saa eläinkaupoista.

Mitä veden ph tarkoittaa ja miten sitä voi säädellä?
Veden happamuus ja emäksisyys. Veden happamuuden voi selvittää kaupungin tai kunnan vesilaitoksen nettisivuilta. Ph liuskoja saa apteeksita ja eläinkaupoista ja jotkut sekatavarakaupatkin niitä myy. Oman veden ph on hyvä ottaa selville ennen kuin alkaa suunnittelemaan kaloja tai kasveja koska niilläkin on omat tarpeensa. Meidän veden Ph on 7,6 eli neutraali.
Ph/kh minus nestemäisiä aineita löytyy eläinkaupoista. Ne pienentävät ph:ta ja kh:ta jos on tarve.

Minkä kokoinen akvaarion on hyvä olla ja kuinka paljon kaloja mahtuu tietyn kokoiseen akvaarioon?
Jos haluaa paljon kaloja, on hyvä huomioida täysikasvuisen kalan koko senttimetreinä ja laskea kuinka pitkä jono kaloistasi tulee päädystä päätyyn. esimerkiksi 120l (120cm)akvaarioon mahtuu 4cm kaloja yhteensä 30kpl.
Akvaarioon kaloja hankkiessa on hyvä ottaa huomioon kalan täysikasvuisuus, koska silloin kala kasvaa omaan kokoonsa. Liian pienessä tilassa elävät kalat ei kasva vaan heidän sisäelimensä vaan kasvavat ja siitä seuraa terveyshaittoja.

Akvaarion veden lämpötilan tärkeys?
Tietyt kalat tarvitsevat oikean lämpötilan omaan minimaailmaansa. Normaali akvaarion lämpötila on 22-25 astetta. Aikalailla sama lämpötila kuin kotona. Jos tykkää itse elää viileämmässä on hyvä ostaa kasveille ja kaloille lämmitin. Lämmitintä ei välttämättä tarvitse, valaisin lämmittää ja huoneen lämpö pitää veden lämpöisenä.
Akvaariota perustaessa lämpötilaa voi tarkkailla valon kanssa ja ilman ennen kuin tuo kalat uuten kotiin.
Lämpötila olisi hyvä olla vakio jotta suurilta muutoksilta vältyttäisiin. Vedenalaisessa maailmassa hyvä balanssi on tärkein.

Mahdolliset kalat mitkä kiinnostaa:

Neontetra: pH 5,5–7,5,mieluiten noin 6,5. Lämpötila n.21-26. Pehmeä vesi. Viihtyy parvessa, parven minimikoko 6 kalaa. Ei käy esimerkiksi lehtikalojen kanssa samaan akvaarioon koska neontetrat ovat lehtikalojen ravintoa. kasvaa 2-3cm kokoisiksi.

Partamonni: Maksimipituus 15cm mutta jää yleensä pienemmäksi. Ph:6-8,5. Lämpötila 21-26. Kovuudella ei väliä.

Kirsikkabarbi pontius titteya: aikuiskoko 5cm. lämpötila 22-28. ph6-7. Luonteeltaan kirsikkabarbi on säyseä ja sopii hyvin muiden rauhallisten kalojen seuraksi. Se eroaa muista barbikaloista siten, että vaikka se viihtyy hyvin parvessa, kirsikkabarbeja voi pitää pariskuntanakin.

harlekiininuoliainen: kasvaa n 10cm, lämpötila 22-28. ph arvo 6-7,5. veden tulisi olla pehmeää ja virtaavaa. Seurallinen kala, elää pienessä parvissa. Elää pohjan tuntumassa. Saattaa välillä käydä ylempänäkin.

Keltakääpiöahven: enimmäiskoko 4cm. ph 6-8. lämpötilä 24-29. siistejä ja sopeutuvia kaloja. tulee olla pari.


Pohjakivet:
On hyvä olla pyöreäkulmaisia eikä teräviä kulmia saisi olla ollenkaan. Kivien olisi hyvä olla suht pieniä, mutta ei liian hiekkaista. Kun kivet ostetaan kaupasta ne täytyy puhdistaa ämpärissä moneen kertaan pieni määrä kerrallaan niin että pölyt ja muut lähtevät pois. Kiviä ei saa koskaan poistaa akvaariosta koska kivistössä elää akvaarion oma normaalifloora bakteerikanta. Kivet puhdistetaan Lapolla n. 1-2 viikon välein. Kivien värinä paras on mielummin enemmän tumma kuin vaalea. Luonnonvärinen hiekka on kaloille paras.

Veden tarkkailu:
Veden ph:ta ja kovuutta on hyvä tarkkailla silloin tällöin. Kerran kuukaudessa on hyvä tarkastella ja laittaa vaikka vihkoon ylös. Niin saadaan hyvää tietoa pikkumaailman tilanteesta ja voidaan mahdollisten kriisien tullessa ilmi löytää syy.

Akvaarion huolto ja siivous:

Akvaarioon tehdään osittainen vedenvaihto (30-40 %) säännöllisin väliajoin, noin 1-2 viikon välein. Vettä ei vaihdeta koskaan kokonaan, eikä kaloja tarvitse ottaa akvaariosta pois vedenvaihdon ajaksi. Veden vaihdossa kannattaa käyttää apuna pohjaimuria, eli lappoa, jonka avulla saadaan puhdistettua myös altaan pohjasora. Myöskään akvaarion pohjasoraa ei koskaan pestä kokonaan. Pohjasora on akvaarion biologisen toimivuuden keskus, jossa on suurin osa akvaarion toimintaan tarvittavasta bakteeristosta.
Akvaarion suodatin puhdistetaan säännöllisesti, mutta ei liian usein. Suodatusmassoissa asuu myös akvaarion tärkeää bakteeristoa. Jos sisäsuodattimessa on useita patruunoita, kaikkia ei tarvitse pestä/vaihtaa yhtä aikaa. Sisäsuodattimen puhdistusväli on noin 1-4 viikkoa. Noudata suodattimen puhdistuksessa mallikohtaisia käyttöohjeita. Säännöllisillä veden happamuuden ja KV testeillä löytää hyvin oman pesuvälin suodattimelle.
Valaisimen loisteputkien teho heikkenee pikkuhiljaa ja ne kannattaakin vaihtaa noin vuoden välein.
Ruokinta olisi hyvä tehdä 2 kertaa päivässä ja ruokaa vain niin paljon kun kalat syö.
Lappo ja leväterä on hyvä hankkia, niillä puhdistetaan pohjan kivet ja seinustat terävällä levästä. Lappo imee samalla vettä kuin roskia hiekasta. Lappoaminen kannattaa lopettaa siinä vaiheessa kun akvaariossa on vettä puoleenväliin asti.
Haavi on hyvä olla jos huomaa kuolleen kalan pohjassa tai muuten vaan sairaan ja se pitää poistaa.
Sitten kun levät on puhdistettu lasista(ei välttämättä tarvitse joka viikko, joka toinen viikko) hiekka lapottu, huonot lehdet poistettu kasveista, mahdollinen suodatin puhdistettu: On hyvä lisätä kraanasta vettä akvaario täyteen ja samalla laittaa vedenparannusaine ja mahdollinen kasviravinne veden sekaan.