torstai 30. maaliskuuta 2017

Kotipaikka







Sinne on kiva mennä, olet aina tervetullut.

Lämminhenkisyys.

Talon vahtikoirat ovat rauhallisina omassa aitauksessaan.

Voi olla oma itsensä.

Elämän äänet kuuluvat.

Ulkona linnunlaulu ja hiljaisuus.

Sieltä lähtiessä tulee välillä haikea olo.

Siellä voit rentoutua ja olla ajattelematta mitään tärkeää.

Siellä on tärkeimmät ihmiset.

Yhdessä ruuan laitto.

Pikkuveljien huonekasvien elvytys tarvittaessa.

Kaikista asioista voidaan keskustella.

Koirat pääsevät juoksemaan pihalla vapaasti.

Valoisa.

Koti on siellä missä sydämesi on.





 Vanhempien luona on kiva käydä,mutta on kiva tulla myös omaan kotiin.
Tosin tälläkertaa tyhjään kotiin.








lauantai 25. maaliskuuta 2017

Loppusuora häämöttää.

7 viikon työharjoittelu ja näyttöviikko näyttäisi olevan suurimmalta osin ohi! Enää ensiviikon arviointikeskustelu missä käydään läpi osaamista ja katsotaan tarvitsenko lisää näyttöä.

Olen todella helpottunut tässä vaiheessa koska hoidon ja huolenpidon osa-alue oli minulle pienimuotoinen mörkö takaraivossa.
Selvisin todella hyvin ja sain hyvää palautetta.
Jos työyhteisö ei olisi ollut noin hyvä mitä oli, en tiedä olisinko jaksanut panostaa täysillä.




Ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat todella paljon omaan työskentelyyn ja jaksamiseen.
Voisin jopa kuvitella työskenteleväni tuolla, se kertoo aika paljon.


Sain tänään ihania vaaleanpunaisia ruusuja avopuolisoltani ja tässä niistä vähän kuvia.



Alma on ollut entisessä elämässä varmaankin kukkakauppias. Sitä kiinnostaa kukkien haistelu ja ihmettely.
Yllättäen hän poseeraa kuvassa missä yritin ottaa kuvaa ruusuista.




Odotan innolla että pääsen aloittamaan Alman kanssa taas pururatalenkit kunhan lumet sulaa täysin. Keväällä on niin kiva aloittaa uusia juttuja mitkä on ollut tauolla.

Eilen ehdin kerrankin seitsemään viikkoon ajattelemaan teoksiani ja sen seurauksena minulla onkin jo suunnitelma! Nyt täytyy vain odottaa että luonto herää henkiin.

Täytyy nyt vain toivoa että käytännössä nämä hienot suunnitelmani onnistuvat. Aina se ei ole niin helppoa mitä voisi kuvitella.


Oikein hyvää viikonlopun jatkoa kaikille, täällä ollaan hyvällä fiiliksellä toivottavasti sielläkin ollaan!





sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Alman aforismeja.






"Kun tarkkailet,tiedät."




"On hyvä olla sinut omien huonojen puoliensa kanssa. Asenne ratkaisee!"




"Kuuntelemallakin voi oppia."




"Kukalla on tarinansa."




"Polulta on hyvä poiketa."




"Iloinen koira kertoo iloisesta elämästä."




"Yhdessä tekeminen on kasvattavaa ja kivaa."




"Seikkailu päivässä pitää mielen virkeänä."




"Viltin alle on mukava käpertyä!"




Sanat ovat vain sanoja, teot kertovat enemmän.




-Viisaan Alman viisaita sanoja-






lauantai 4. maaliskuuta 2017

Viherkasvini!


Viherkasvit on kuullunu aina mun sisustukseen. Teini-ikäisenä jo aloin haalimaan kukkia huoneeseeni ja vielä tänäkin päivänä niitä on nurkissa. Ei tosin niin paljoa kun ennen. Nyt viherkasvit on tullut jopa muotiin.

Tästä lähteekin nyt pieni kukkasten esittelykierros:

Olohuoneessa on Nukkumaija mikä on varjon ja puolivarjon kukka. Se tarvii aika paljon vettä ja ilmoittaakin heti nuokkuvilla oksilla vedentarvettaan.

Anopinkieli on noin kolme vuotta vanha. Helppohoitoinen, pitää auringosta mutta menee myös vähän varjoisammassakin paikassa. Ei haittaa jos on pidemmän aikaa kuivana.

Palmuvehka on kanssa hyvin helppohoitoinen, ei tarvitse paljoa vettä. Menestyy myös varjossa.



Viirivehka menee varjossa ja puolivarjossa samoin kun sutipuu. Kastelen näitäkin kerran viikossa. Kuvassa edesmenneen vaarini tekemä kukkapöytä. Maalasin viime kesänä sen valkoiseksi.


Viime kesän pelargonia on talvehtinut suht hyvin. Saa nähdä kukkiiko kesällä. Pitää auringosta. Näyttää aika säälittävältä.


Sain mummoltani kolme vuotta sitten Kliivian mikä on suosittu vanhanajan kukka. Se tykkää auringosta ja kerran viikossa kastelen tätäkin. Tätä kukkaa voi pitää ulkona suojaisassa paikassa keväästä myöhään syksyyn. Pieni kylmänkaraistus edistää kuulemma kukintaa. Alle 10 asteeseen en kumminkaan uskalla tätä laittaa.



Onnenbambu on ainakin neljä vuotta vanha ja elää vesivaasissa. Näitä voi siis istuttaa multaan tai jättää veteen uimaan.





Edesmenneen vaarini tekemä nukensänky on päässyt kivasti käyttöön.
Orkideat ei jostain syystä elä minulla kuukautta kauempaa.
Olen välillä sinnikäs ja yritän ns. herättää henkiin riutuneita viherkasveja, ja tässä kuva "heräämöstäni"

Bougainvillea pudottaa lehtensä talveksi,koska talvehtii. Samoin Maljaköynnös. Olen antanut näille talvehtjoille hyvin vähän vettä,ja nyt keväällä lisännyt kukkaravinnetta veden sekaan.
En ole talvettanut koskaan ennen kukkia.
Nyt keväällä näemme tuloksen!

Maljaköynnös on paahteen kukka. Se pitää suojaisasta paikasta,ei mielellään taivasalle. Voidaan pitää ulkona myöhäiseen syksyyn saakka.
Kestää ulkona pikku pakkasille asti. Itse otin sisälle viiden asteen kohdalla.
Bougainvillea on aikalailla samanlainen,mutta kannattaa ottaa sisälle hiukan aikaisemmin kun Maljaköynnös.

Kuvan vihrein kasvi on perinteinen rönsylilja. Vihreä valkoisessa versiossa valkoiset raidat pysyvät jos kasvi saa tarpeaksi valoa. Hyvin helppohoitoinen tämäkin,kerran viikossa vettä.




Ihana pörröinen Unelmani. Kerran viikossa kastelen tätäkin. Jostain syystä kellastuttaa oksia.
Edellinen Unelma kuoli tuohon oksien kellastumiseen.

Siinä oli pieni esittely viherkasveistani. Joka kevät vaihdan mullat ja kesällä osa kukista pääsee lasitetulle parvekkeelleni. On hyvä viedä kukkia välillä suihkuun,niin että multa kastuu kokonaan ja pölyt lähtevät lehdistä. Pesuhuoneen kosteus on myös hyväksi välillä.