sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Liikunnan tärkeys

Koiraihmisenä, koiran lenkittäminen on ollut minulle itsestäänselvyys jo monta vuotta. Lapsuuden kodissani oli aina koiria ja niitten tarpeet piti huomioida joka päivä. Kävelen koirieni kanssa n. 2h/pvä ja en voisi kuvitellakkaan elämääni ilman koirien kanssa ulkoilua.

Meidän asuinalueella on ihana iso metsä minne monesti menemme kävelemään ja rauhoittumaan kaupungin vilskeestä. Sieltä löytyy myös nuotiopaikkoja mihin on kiva mennä istuskelemaan ja kuuntelemaan metsän hiljaisuutta. Koiratkin tykkää kun on niin monia hajuja. Irti niitä en kumminkaan pidä muutakuin vanhempieni pihalla tai appivanhempien luona, niillä kun on isot pihat missä on tilaa temmeltää. Koirani tulevat kyllä hyvin luokse mutta en luota kaupungin rauhattomaan ympäristöön missä metsässäkin saattaa joku yllättäen tulla vaikka puun takaa ja koirani luonnollisesti saavat siitä hepulin.



 Olen myös kokeillut koirieni kanssa erilaisia harrastuksia: agilitya,tokoa,Doboa ja pelastuskoiratoimintaa. Mistään edellämainituista lajeista ei ole tullut minulle sellaista mitä odotan joka kerta innoissani. Ehkä juurikin sen takia että näissä koiraharrastuksissa joutuu hyvin paljon odottamaan omaa vuoroaan(Kärsimätön?ehkä.). Koira odottaa autossa ja loppuenlopuksi ei saa paljoa liikuntaa saatika sitten omistaja muutakuin oman suorituksen verran. Katson paremmaksi käydä ihan vaan kävelyllä/hölkkäämässä ja kesäisin käyn myös pyörälenkeillä koirieni kanssa, niissä kun saa määrittää oman tahtinsa.

Se että pääsee ulos kävelemään, piristää mieltä ja saa ajatukset kulkemaan. Minulla ehdottomasti ilman musiikin pauhua kuulokkeista. Tänäpäivänä tuntuu että ulkoilun merkitys on muuttunut urheilusuoritukseksi. Ihmiset pukevat tiukat trikoot päällensä, laittavat napit korvalle ja lähtevät suorittamaan sitä 10km juoksulenkkiä.
 Minä henkilökohtaisesti pidän luonnon omasta hiljaisuudesta ja ajatuskin kulkee paremmin kun ei ole ns. "volat kaakossa". Liikunnan ei tarvitse olla aina sitä kuntosalia ja monien kilometrien suorituksia. Se riittää että saa itsensä ulos ovesta ja edes yrittää. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, joten kaikkia osa-alueita tulisi huomioida. Väsymys ja stressi saattavat altistaa sairastumiselle. Yksinäisyys voi tuntua fyysisenä sekä psyykkisenä kipuna. Kaikki on yhteydessä toisiinsa.


Liikkumiseen yhdistetään myös kaikenmaailman vitamiinit ja proteiinit jotta ihminen jaksaisi suoriutua ja palautua paremmin. Itse käytän FitLine tuotteita ja olen erittäin tyytyväinen! Jaksan paljon paremmin kuin ilman niitä, ja tämä tuote on vesiliukoinen mikä ei jää elimistöön kuin esimerkiksi kalanmaksaöljykapselin kuoret jäävät ja sehän ei ole terveellistä.

Tässä oli siis ensimmäinen virallinen postaukseni sunnuntai-illan ratoksi. Jaksuja teille uuden viikon alkuun, marraskuu kolkuttaa jo ovella! Muistakaa pitää pilke silmäkulmassa ;)

-Jenna-

Moi!

Nimeni on Jenna ja olen 27-vuotias nainen.
Asun avopuolisoni kanssa järven rannalla ihanassa pikkukodissa, perheeseeni kuuluu myös kaksi kääpiöpinseriä jotka tuovat iloa meidän arkeen.
Oman blogini perustamisessa on ajatuksena omien mielipiteiden ja asioiden jakaminen muille. Mielestäni itseään täytyy kehittää jotta oppisi uutta ja pärjäisi tulevaisuudessa. Mikään ei ole kamalampaa kuin jumittua paikoilleen.
En ole kovin hyvä kirjoittaja, enkä osaa toimia tietokoneiden kanssa kovinkaan hyvin. Mutta otan tämän mielenkiintoisena projektina vastaan.
 Olen ihmistyyppinä sellainen joka innostuu lähestulkoot kaikesta uudesta, olen tiedonhaluinen ja haluan ymmärtää paljon asioita ja oppia uutta. Jos minulta kysytään että "Mennäänkö...?" vastaukseni on ehdottomasti että KYLLÄ mennään vaan!
Kiinnostuksen kohteena on kokonaisvaltaisesti elämä ja siihen liittyvät asiat.
Oman elämäni mielenkiinnon kohteita ovat tällähetkellä mm. opiskelu, oma perhe, omat koirani, liikunta, terveys, oma koti, luonto ja ihmiset. Myös viherkasvit ja kukat ovat lähellä sydäntäni. Tykkään haalia erilaisia viherkasveja kotiini ja hoitaa niitä niin kauan kunnes ne kuolevat. Edelliseltä ammatiltani olen kukkakauppapuolen puutarhuri ja niitä töitä olen tehnyt viisi vuotta, joten kukkaistyttö tekstejäkin on tiedossa. Näistä aiheista ja monista muista tulen kertomaan teille tulevaisuudessa postauksissani.
Toivotan teidät tervetulleeksi Elämän kyytiin! Julistan matkan alkaneeksi!